Kuuleeko työntekijä, mitä hoidossa oleva sanoo?

Fria-klinikan tekijöillä on vuosikymmenien kokemus Minnesota-mallisesta hoidon toteuttamisesta ja kehitystyöstä. Uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen, oman ammattitaidon kehittäminen ja lisäkouluttautuminen ovat avaimia kehittämistyölle, jonka avulla hoitotuloksia on onnistuttu parantamaan. Itsensä haastaminen ja uusien asioiden oppiminen saa tekijöissä aikaan lapsenomaista innostusta ja tekee työstä entistä mielekkäämpää. Mikä parasta, siitä hyötyvät ennen kaikkea hoidostamme apua hakevat, arvokkaat ja tärkeät ihmiset. 

Viimeisimmäksi olemme kouluttautuneet ja ottaneet käyttöön emeritusprofessori Mikael Leimanin kehittämän Diasek® menetelmän, jonka avulla voidaan havainnoida asiakkaan toipumisen edellytyksiä ja esteitä. Diasek® menetelmän ansiosta meillä on mahdollisuus tarkastella asiakasvuorovaikutusta uudella tavalla ja tukea jokaisen yksilöllistä toipumisprosessia unohtamatta tietenkään kaikkia niitä aikaisemmin hyväksi todettuja keinoja. 

Missiomme on muovata jo entuudestaan hyväksi todettua päihdehoitomallia entistä paremmaksi, minkä myötä mahdollistamme sen, että heillä, jotka hakevat luotamme apua, on entistä paremmat mahdollisuudet toipua ja saavuttaa hyvä päihteetön elämä.

Kehitystyön tarve

Minnesota-mallinen päihdehoito on tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista keinoista hoitaa päihderiippuvuutta. Fria-klinikalla pidetään tiukasti kiinni menetelmistä, jotka tekevät Minnesota-mallisesta hoidosta muita hoito-ohjelmia toimivamman tavan saavuttaa pysyvä päihteettömyys. Näitä ovat esimerkiksi hoidossa saatava käytännönläheinen tieto päihderiippuvuuden sairauden luonteesta ja toipumisesta sekä vertaistuki. 

Vuosien varrella maailma on kuitenkin muuttunut. Alun perin 1950-luvulla kehitetyn Minnesota-mallisen hoidon on myös ollut tarpeen kasvaa ja kehittyä ajan saatossa, sillä jo pelkästään uutta tutkimustietoa riippuvuuksista on saatu valtavasti lisää. Olemme Fria-klinikalla kehittäneet asiakaslähtöisen ja ammatillisen toimintamallin, jonka taustalla on vuosikymmenen kehitystyö ja joka on 2020-luvulle päivitetty moderni tapa hyödyntää Minnesota-mallia. Toimintamallimme ohjaa pitämään keskiössä hoidossa olevan henkilön toipumisen huomioiden tämän ainutlaatuisuuden sekä ympäristön. 

Yksi kehittelyä kaivannut seikka liittyy Minnesota-malliselle päihdehoidolle tyypilliseen ilmiöön: työntekijöiden omaan toipumiskokemukseen päihderiippuvuudesta.

Työntekijän oma toipumiskokemus on parhaimmillaan työkalu, jonka avulla on helppoa ymmärtää, miltä tuntuu kärsiä riippuvuudesta. Fria-klinikan asiakkaat antavat jatkuvasti palautetta siitä, että työntekijöiden henkilökohtainen kokemus päihderiippuvuudesta helpottaa häpeästä irti päästämistä ja lisää luottamusta siihen, että toipuminen on mahdollista.

”Oma toipumiskokemus auttaa suhtautumaan hoitoon tulevaan henkilöön tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Kun tiedän omasta elämänkokemuksestani, miltä tuntuu tehdä yksi elämänsä pelottavimmista päätöksistä ja tulla päihdehoitoon, pystyn suhtautumaan henkilöön kunnioituksella ja lämmöllä”, kertoo Fria-klinikan Miska Mikkonen, joka on itse toipunut päihderiippuvuudesta Minnesota-hoidon avulla yli 15 vuotta sitten.

Oman toipumiskokemuksen hyödyntäminen ammatillisesti on kuitenkin haasteellista ja se vaatii vankkaa ammattitaitoa. Työntekijän oma toipumiskokemus voi muodostaa myös riskejä erityisesti, jos sen merkitys ylikorostuu. Työntekijän asiantuntijuuden rakentuminen oman kokemuksen ympärille avaa mahdollisuuden myös eettisesti epäterveille, valta-asetelmaan liittyville ilmiöille.

Ihminen on päihdeongelmaansa apua hakiessaan hyvin haavoittuvaisessa tilassa. Toipumisen kannalta merkittävämpää kuin mikään muu, on luottamuksellinen terapiasuhde. Päihdeongelmaansa apua hakeva ihminen, siinä missä muutkin, haluaa ja ansaitsee tulla kuulluksi, nähdyksi, kunnioittavasti kohdatuksi ja ymmärretyksi.

Kuuleeko työntekijä, mitä hoidossa oleva sanoo?

Yleisin haaste työntekijöiden omassa toipumiskokemuksessa on kuitenkin kysymys: Kuuleeko työntekijä todellisuudessa, mitä hoidossa oleva henkilö sanoo vai tulkitseeko hän kuulemaansa oman toipumiskokemuksensa pohjalta?

Saadaksemme tähän haasteeseen työkaluja, Fria-klinikka on ryhtynyt soveltamaan terapiatyössä suomalaisen emeritusprofessori Mikael Leimanin kehittämää DiaSek®-menetelmää.

DiaSek® on menetelmä, jonka avulla työntekijä voi kuunnella ja havainnoida asiakkaan ilmaisua vapaasti etenevässä vuorovaikutuksessa ilman kyselylomakkeita tai haastattelurunkoja.  Menetelmän ytimessä on dialoginen sekvenssianalyysi (DSA), joka on Mikael Leimanin kehittämä ilmaisun tutkimusmenetelmä asiakasvuorovaikutuksen tutkimuksessa. DiaSek® antaa työntekijälle mahdollisuuden tunnistaa asiakkaan ilmaisussa hänelle tunnusomaisia toiminnan ja suhtautumisen tapoja hoidon alusta alkaen.

 ”Fria-klinikalla ryhmäkoko on tarkoituksella pieni, mikä mahdollistaa, että meillä on aikaa keskittyä jokaisen hoidossa olevan henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Terapiapäivien aikana on tilaa keskustella vapaasti päihderiippuvuudesta toipumiseen liittyvistä asioista ja hoidossa olevia askarruttavista seikoista. Jos ryhmäkoko on iso, työn luonne muuttuu, eikä vapaalle keskustelulle ole hoidon aikana tarpeeksi tilaa”, kertoo Miska Mikkonen.

 ”Mikael Leimanin koulutuksen myötä DiaSek®-menetelmään perehtyminen ja sen käyttöönotto ovat auttaneet huomioimaan paremmin jokaisen asiakkaan ja hoidon aikana tapahtuvan prosessin ainutlaatuisuutta. Riippuvuus saa usein aikaan vuorovaikutuksen haasteita, jonka vuoksi on erityisen tärkeää kuulla, mitä asiakas todella kertoo.”, toteaa Fria-klinikan Laura Eklund.

 ”Ymmärtäminen edeltää kuulemista”, sanoi Mikael Leiman ensimmäisellä koulutustapaamisella. Niinpä. Tämä lause kiteyttää tärkeän periaatteen. Terapeuttinen ammattitaito on kykyä hyödyntää erilaisia tekniikoita ja menetelmiä, jotka johtavat samaan toivottuun lopputulokseen. Se edellyttää myös laajaa tietämystä ja ymmärrystä monitasoisista ilmiöistä ja niihin liittyvistä käsitteistä. Näiden avulla terapeutti voi alkaa ymmärtää ihmisyyttä, hoidossa olevan henkilön taustaa ja matkan varrelta kertyneitä kokemuksia. Lopulta terapeutti voi kuulla ja olla ihminen ihmiselle.

 Kehitystyö on jatkuva prosessi ja olemme Fria-klinikalla iloisia, että saamme kehittää tärkeää kutsumustyötämme. Jos tarvitset päihdehoitoa, jossa autamme sinua ratkaisemaan ongelman, ota yhteyttä 010 319 0470.